14.11 kuopiossa oli äly-seminaari. Siellä esittelimme Ronin ja Jaanan kanssa Osaamon Iivari.
Ensin oli esitys 1 salissa jonka jälkeen imiset siirtyivät 2 saliin, jossa oli tori pöyti joissa kerrotiin erilaisia asioita mm. Second lifestä.
Viimeisenä siiryimme 3saliin jossa oli ilmiö kahvilaan. Meidän oli tarkoitus kehittä jonkinlainen ilmiö. Veihdoimme pöytiä ja jatkoimme niitten puheenjohtajien ilmiön kehittely. Saimme lopultamkehittettyä toteutteva suunitelma.
maanantai 14. marraskuuta 2011
perjantai 23. syyskuuta 2011
Blogi käyttö opetuksessa
Blogin käyttö on ihan hyvää vaihtelua normi oppimiseen.
Kirjottaminen on vähän hankalaa kun ei pysty kaikkee kirjottamaan kun kuka tahansa näkee sen.
Blogin kirjoituksiin saa kommentteja joita on mukava välillä lukea.
Kirjottaminen on vähän hankalaa kun ei pysty kaikkee kirjottamaan kun kuka tahansa näkee sen.
Blogin kirjoituksiin saa kommentteja joita on mukava välillä lukea.
maanantai 4. huhtikuuta 2011
Second Life
Tänään aloitettiin pelamaan Second Lifeä. Alku tuntuma oli, että aika tylsä ja muutenkaan ei kiinosta. Mutta jonkin ajan kuluttua huomasin että onhan tämä loppuunsa kiinostavaa ja siellä voi tehä vaikka mitä.
maanantai 21. maaliskuuta 2011
Novelli: Sisko
Päähenkilöitä Sisko ja Pertti
Sisko: Hän on väsynyt ja tylsistyny, koska on sairaalassa. Siskon mielestä kaikki on huonosti. Hän kyselee jonkin verran, mutta vastailee latteasti ja välinpitämättömästi.
Pertti: Pertin elämä on vaikeaa, koska äiti on alkoholisti ja sisko on sairaalassa. Silti Pertti välittää muista ihmisistä
Äiti: Pertin äiti on alkoholisti. Hän käy töissä
Vanhamummo: Yksinäinen jolla ei sukulaisia. Hän on myös sairaalassa
Miljöö
Tapahtumat on sijoitettu sairaalaan
Sairaala on hiljainen ja siellä oli paljon erilaisia ihmisiä
Tapahtumat on sijoitettu syksyyn. Ruohikolla on vähän lunta, on märkää ja lämmintä, on pimeää ja sataa vettä
Juoni
1. vaihe: Esitellään päähenkilöt, tapahtumapaikka ja ympäristö
2. vaihe: Pertti menee tapamaan siskoaan sairalaan
3. vaihe: Pertti jää juttelemaan vanhan naisen kanssa, koska hän ei halua lähte kävelemään sateessa kotiin
Pääkohta: Pertti tapaa siskon sairaalassa
Käännekohta: Sade yllättää Pertin ja joten hän jää juttelemaan vanhanmummo kanssa
Aihe, teema ja sanoma
Novellin aihe käsittelee Pertin ja hänen perheensä elämää.
Novellin teemana on välittäminen
Novellin sanoma on pidä huolta kaikista ihmisistä
Sisko: Hän on väsynyt ja tylsistyny, koska on sairaalassa. Siskon mielestä kaikki on huonosti. Hän kyselee jonkin verran, mutta vastailee latteasti ja välinpitämättömästi.
Pertti: Pertin elämä on vaikeaa, koska äiti on alkoholisti ja sisko on sairaalassa. Silti Pertti välittää muista ihmisistä
Äiti: Pertin äiti on alkoholisti. Hän käy töissä
Vanhamummo: Yksinäinen jolla ei sukulaisia. Hän on myös sairaalassa
Miljöö
Tapahtumat on sijoitettu sairaalaan
Sairaala on hiljainen ja siellä oli paljon erilaisia ihmisiä
Tapahtumat on sijoitettu syksyyn. Ruohikolla on vähän lunta, on märkää ja lämmintä, on pimeää ja sataa vettä
Juoni
1. vaihe: Esitellään päähenkilöt, tapahtumapaikka ja ympäristö
2. vaihe: Pertti menee tapamaan siskoaan sairalaan
3. vaihe: Pertti jää juttelemaan vanhan naisen kanssa, koska hän ei halua lähte kävelemään sateessa kotiin
Pääkohta: Pertti tapaa siskon sairaalassa
Käännekohta: Sade yllättää Pertin ja joten hän jää juttelemaan vanhanmummo kanssa
Aihe, teema ja sanoma
Novellin aihe käsittelee Pertin ja hänen perheensä elämää.
Novellin teemana on välittäminen
Novellin sanoma on pidä huolta kaikista ihmisistä
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Lukupäiväkirja
En ole lukenut 3 jakson aika yhtää kirjaa. Luen vain Facebookin julkaisuja ja jonkin verran uutisia netistä. Siinä suunin piirtein kaikki mitä luen.
sunnuntai 27. helmikuuta 2011
Minä & Kulttuuri
1. Itsehän en lue, koska en jaksa keskittyy tai ei ole aikaa. Sillon kun lue keskityn lukemiseen . Tykkään itse keksii tarinoista
2. Minulla on monta kulttuuria mihin kuulun mm. hip-hoppiin kuluu minun pukeutuminen ja musiikki esim. edesmenneen 2pac & N.W.A
Kertomakirjallisuus
Kertomakirjallisuutta on kertova teksti, jonka aiheena ovat fiktiiviset tapahtumat, joskin yhtymäkohtia todellisiin tapahtumiin saattaa olla. Aiheena olevia tapahtumia kutsutaan juoneksi. Tärkeitä esikuvia ja edeltäjiä nykyiselle proosamuotoiselle kertomakirjallisuudelle olivat myös filosofinen kirjallisuus ja muinainen historiankirjoitus, joka oli itsessään sangen fiktiivistä. Nykykertomakirjallisuus jaetaan pituuden mukaan novelleihin ja romaaneihin. Novellit ja romaanit ovat proosaa.
Runous
Runous on alun perin liittynyt musiikkiin ja tanssiin. Runoja laulettiin ja sana lyriikka viittaakin musiikkiesityksissä käytettyyn soittimeen, lyyraan. Vanhinta säilynyttä lyriikkaa on antiikin Kreikan runous, jolla oli tärkeä asema uskonnonharjoituksessa. Vähitellen runous maallistui ja uskonnollisen runouden rinnalle syntyi tunteita ilmaisevia rakkaus-, suru- ja kehtolauluja. Runon puhujaa sanotaan lyyriseksi minäksi. Muita runon muotoja ovat balladi ja romanssi, jotka voivat rakentua juonen varaan ja käsittää laajoja kertomuksia. Runous oli pitkään länsimaisessa kirjallisuudessa proosaa arvostetumpi ja luetumpi kirjallisuudenlaji, mutta se menetti asemansa muutamien viime vuosisatojen aikana.
Draama
Draamakirjallisuus on kirjoitettu esitettäväksi, ei ainoastaan luettavaksi. Perinteinen esitysmuoto on ollut teatteri, mutta nykyteknologia on tuonut lisää mahdollisia kanavia, joihin jokaiseen kuuluvat hyvin erilaiset dramaturgiset painotukset. Draaman päälajit ovat antiikin Kreikassa syntyneet tragedia ja komedia, jotka kuitenkin ovat myöhemmässä teatteri-ilmaisussa sekoittuneet. Modernimpia suuntauksia ovat muun muassa absurdi teatteri, jossa leikitellään katsojan odotuksilla
Kertomakirjallisuutta on kertova teksti, jonka aiheena ovat fiktiiviset tapahtumat, joskin yhtymäkohtia todellisiin tapahtumiin saattaa olla. Aiheena olevia tapahtumia kutsutaan juoneksi. Tärkeitä esikuvia ja edeltäjiä nykyiselle proosamuotoiselle kertomakirjallisuudelle olivat myös filosofinen kirjallisuus ja muinainen historiankirjoitus, joka oli itsessään sangen fiktiivistä. Nykykertomakirjallisuus jaetaan pituuden mukaan novelleihin ja romaaneihin. Novellit ja romaanit ovat proosaa.
Runous
Runous on alun perin liittynyt musiikkiin ja tanssiin. Runoja laulettiin ja sana lyriikka viittaakin musiikkiesityksissä käytettyyn soittimeen, lyyraan. Vanhinta säilynyttä lyriikkaa on antiikin Kreikan runous, jolla oli tärkeä asema uskonnonharjoituksessa. Vähitellen runous maallistui ja uskonnollisen runouden rinnalle syntyi tunteita ilmaisevia rakkaus-, suru- ja kehtolauluja. Runon puhujaa sanotaan lyyriseksi minäksi. Muita runon muotoja ovat balladi ja romanssi, jotka voivat rakentua juonen varaan ja käsittää laajoja kertomuksia. Runous oli pitkään länsimaisessa kirjallisuudessa proosaa arvostetumpi ja luetumpi kirjallisuudenlaji, mutta se menetti asemansa muutamien viime vuosisatojen aikana.
Draama
Draamakirjallisuus on kirjoitettu esitettäväksi, ei ainoastaan luettavaksi. Perinteinen esitysmuoto on ollut teatteri, mutta nykyteknologia on tuonut lisää mahdollisia kanavia, joihin jokaiseen kuuluvat hyvin erilaiset dramaturgiset painotukset. Draaman päälajit ovat antiikin Kreikassa syntyneet tragedia ja komedia, jotka kuitenkin ovat myöhemmässä teatteri-ilmaisussa sekoittuneet. Modernimpia suuntauksia ovat muun muassa absurdi teatteri, jossa leikitellään katsojan odotuksilla
sunnuntai 20. helmikuuta 2011
Novelli: Koru
Novelli jakautuu alkuun keskitapahtumaan ja loppuun. Käänekohta on kun Mathilde lainaama koru häviään, koska sillon he päättävät ostaa uuden, koska korua ei löydy, jolloin heiltä menee rahat. Novelli muistuttaa tuhkimota ilman siskoja tai pahaa äiti puolta.
Tapahtumaaika ja -paikka on joku 1800-luku ja Ranska. Sen ajna ihmiset oli jakuuntunee köyhiin ja rikkaisiin. Naisten asema oli olla kotona ja miehet kävivät työssä.
Mathilde oli kaunis ja viehettävä pienvirkamiesperheen tyttö. Hän oli yksinkertanen säädystään puonnut nainen. Hän toivo jokin päivä elävän ylellisemmssä säädyssä. Hänen esteinä oli se kun hän oli jo naimisissa ja oli syntynyt siihen säätyyn. Hän oli hieno kohtuu rikas nainen novellin alussa mutta lopussa hän oli köyhän, koska oli hävittänyt ystävätärensä korun ja hän osti uuden joten hän maksoi 10 vuotta velkoja joten hänellä ei ollut rahaa kun juuri ja juuri itsensä elättämiseen.
Koru oli rouva Forestierin. Koru oli kaunis ja arvokkaan näkönen. Siinä oli timanteja. Forentierille koru merkitsi vähän, mutta Mathildelle se merkitsi paljon mm. luottamusta ja pääsy ylempään säätyyn. Koru sympoloi luotamusta ja ystävyyttä.
Kertoja on kaikki tietävä, koska se tiesi kaikken js osasi selittää ihmisten elämästä ja suhteistä vähän. Hän oli Mathilden puolella. Hän kertoi tarinan siksi, että kerro totuus jos hävität jotain lainamaasi lainaaja ymärtää kyllä asian.
Novelli oli ihan luettava. Novelliu tekee itseniä läheiseksi se koska olen itsekkin hävittänyt lainaamani tavaran, mutta olen kertonut mitä sille tapahtu ja kaveri ymmärsi. Tarinasta voi oppi sen, että elä lainaa jos lainaat niin elä yritä itse korvata sitä huomaattamasti vaan kerro mitä sille tapahtu
Tapahtumaaika ja -paikka on joku 1800-luku ja Ranska. Sen ajna ihmiset oli jakuuntunee köyhiin ja rikkaisiin. Naisten asema oli olla kotona ja miehet kävivät työssä.
Mathilde oli kaunis ja viehettävä pienvirkamiesperheen tyttö. Hän oli yksinkertanen säädystään puonnut nainen. Hän toivo jokin päivä elävän ylellisemmssä säädyssä. Hänen esteinä oli se kun hän oli jo naimisissa ja oli syntynyt siihen säätyyn. Hän oli hieno kohtuu rikas nainen novellin alussa mutta lopussa hän oli köyhän, koska oli hävittänyt ystävätärensä korun ja hän osti uuden joten hän maksoi 10 vuotta velkoja joten hänellä ei ollut rahaa kun juuri ja juuri itsensä elättämiseen.
Koru oli rouva Forestierin. Koru oli kaunis ja arvokkaan näkönen. Siinä oli timanteja. Forentierille koru merkitsi vähän, mutta Mathildelle se merkitsi paljon mm. luottamusta ja pääsy ylempään säätyyn. Koru sympoloi luotamusta ja ystävyyttä.
Kertoja on kaikki tietävä, koska se tiesi kaikken js osasi selittää ihmisten elämästä ja suhteistä vähän. Hän oli Mathilden puolella. Hän kertoi tarinan siksi, että kerro totuus jos hävität jotain lainamaasi lainaaja ymärtää kyllä asian.
Novelli oli ihan luettava. Novelliu tekee itseniä läheiseksi se koska olen itsekkin hävittänyt lainaamani tavaran, mutta olen kertonut mitä sille tapahtu ja kaveri ymmärsi. Tarinasta voi oppi sen, että elä lainaa jos lainaat niin elä yritä itse korvata sitä huomaattamasti vaan kerro mitä sille tapahtu
maanantai 24. tammikuuta 2011
Kierätys
Kotitalauksien pitäisi lajitella jätteet siten että ne menee metäali, bio, lasi, tekstiili jne...
Jätteiden pitäisi viedä niille kuuluville paikoille esim. pullot pullon palautukseen ja metalli metali keräykseen.
Voit myös viedä vanhoja tavaroitasi kirpputorille tai myyt jotenkin muuten eteenpäin.
Meillä ei oikei kieretä mitenkään muuten kuin pullot pullonpalautukseen ja palavat tavarat uuniin.
Jätteiden pitäisi viedä niille kuuluville paikoille esim. pullot pullon palautukseen ja metalli metali keräykseen.
Voit myös viedä vanhoja tavaroitasi kirpputorille tai myyt jotenkin muuten eteenpäin.
Meillä ei oikei kieretä mitenkään muuten kuin pullot pullonpalautukseen ja palavat tavarat uuniin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Lukijat
Blogiarkisto
-
►
2012
(12)
- ► toukokuuta (2)
- ► maaliskuuta (1)
- ► helmikuuta (5)
- ► tammikuuta (1)
-
▼
2011
(8)
- ► huhtikuuta (1)
- ► tammikuuta (1)
-
►
2010
(7)
- ► joulukuuta (2)
- ► marraskuuta (2)